Tekoäly osaa jo puhua, kirjoittaa ja tehdä videoita niin uskottavasti, ettei tavallinen silmä aina kerro, mikä on aitoa ja mikä ei. Elokuun alussa voimaan tulleet uudet EU-säännöt yrittävät tehdä rajasta hieman selvemmän. Ainakin joissakin tilanteissa koneen on nyt tunnustettava olevansa kone.

Asiakaspalvelijan pitäisi kertoa, jos se onkin botti

Moni on varmasti jo jutellut verkkosivun asiakaspalvelussa botille ja tajunnut asian vasta kolmannen hieman kummallisen vastauksen jälkeen. Nyt lähtökohta on, ettei käyttäjän pitäisi joutua arvailemaan asiaa kovin pitkään.

EU:n tekoälyasetuksen uudet avoimuusvelvoitteet tulivat käyttöön 2. elokuuta 2026. Jos ihminen keskustelee tekoälyn kanssa eikä se ole tilanteesta muuten selvää, siitä pitää kertoa.

Tilanne voi tulla vastaan asiakaspalvelussa, ajanvarauksessa tai vaikka palvelussa, joka auttaa etsimään tietoa verkosta. Eikä hakemisen aiheella ole juuri merkitystä. Oli etsinnässä uusi puhelin, seuraava lomakohde tai parhaat kasinot netissä, ruudulle voi nykyään ilmestyä myös tekoälyn tuottamaa sisältöä tai tekoälyllä toimiva avustaja.

Entä jos Paavo Väyrynen sanoo videolla jotain aivan päätöntä?

Otetaan täysin kuvitteellinen esimerkki. Vastaan tulee video, jossa Paavo Väyrynen näyttää kertovan jotakin, mitä hän ei ole koskaan oikeasti sanonut. Ääni kuulostaa oikealta, suukin liikkuu kuin Paavolla eikä kuvassakaan näy ensisilmäyksellä mitään epäilyttävää.

Jos koko pätkä on tehty tai sitä on olennaisesti muokattu tekoälyllä niin, että se näyttää aidolta, kyse voi olla deepfakesta. Tällaisesta tekoälyn käytöstä pitää uusien sääntöjen mukaan tietyissä tilanteissa kertoa katsojalle.

Sama ei tarkoita sitä, että jokaiseen tekoälyllä tehtyyn kuvaan pitää liimata valtava varoitustarra. Jos kuva on selvästi mielikuvituksellinen eikä kukaan järkevästi voisi luulla sitä oikeaksi valokuvaksi, tilanne on toinen.

Oikoluettu sähköposti ei tarvitse AI-varoitusta

Tästä päästään ehkä käytännöllisimpään kysymykseen. Jos kirjoitat sähköpostin itse ja pyydät tekoälyä korjaamaan siitä pilkut sekä kirjoitusvirheet, tarvitseeko viestin loppuun lisätä ilmoitus tekoälyn käytöstä?

Ei.

Uudet säännöt eivät tarkoita sitä, että kaikkeen tekoälyllä vähänkin tehtyyn sisältöön pitäisi lyödä AI-leima. Merkintää tarvitaan lähinnä tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos tekoäly on tehnyt uutisen uudesta laista, vaaleista tai viranomaisen päätöksestä. Jos ihminen on tarkistanut jutun ja julkaisija vastaa siitä normaalisti, erillistä merkintää ei kuitenkaan tarvita.

Traficomin ohjeista löytyy tarkemmin, milloin tekoälyn käytöstä pitää ilmoittaa ja milloin ei.

Vanhoja tekoälykuvia ei tarvitse lähteä jahtaamaan

Uudet avoimuusvelvoitteet koskevat 2. elokuuta 2026 alkaen tuotettua ja julkaistua sisältöä. Jos joku teki tekoälykuvan koirastaan astronauttina kaksi vuotta sitten ja latasi sen Facebookiin, sitä ei siis tarvitse nyt lähteä etsimään ja merkitsemään uudelleen.

Merkinnälle ei myöskään ole yhtä ainoaa pakollista ulkoasua, kunhan käyttäjä saa vaaditun tiedon riittävän selvästi. Suomessa sääntöjen noudattamista valvoo pääasiassa Traficom.

Oma silmä ei enää aina riitä

Tekoäly ei uusien sääntöjen myötä tietenkään katoa verkosta mihinkään. Myös kaupallisilla verkkosivustoilla tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi tuotekuvausten, vertailujen ja nettikasinotietojen tuottamiseen. Teknologia tulee todennäköisesti vastaan entistä useammin ja odottamattomammin.

Siksi koko jutun ydin on lopulta aika käytännöllinen: jos ruudulla näkyvä tai kuuluva asia on tehty koneella niin aidoksi, että ihminen voisi erehtyä, siitä olisi hyvä saada tieto ilman salapoliisityötä.

Mikäli siis Väyrynen joskus sanoo jotain aivan päätöntä, ei lähdetä saman tien syyttämään tekoälyä. Poliitikkojen kohdalla kun muutenkin kannattaa välillä odottaa hetki ennen kuin päättää, mikä oli totta ja mikä ei.